Lämmikettä itselle

Sukkasato alkoi syyskuun alussa ja laitoinkin heti sukkakutimen tulille. Epäilin, että saan sukat valmiiksi vasta satoilun loppupuolella, mutta toisin kävi. Vietin kuopuksen kanssa viime viikolla pari sairastelupäivää kotona, joten ehdin kutoa itselleni kauan haaveilemani polvisukat. Olen jo pidemmän aikaa halunnut kutoa polvisukat, mutta mielessä on kaihertanut epäilys kahden asian suhteen: saanko ikinä sukkia valmiiksi ja osaanko tehdä niistä hyvin istuvat. No - taas kerran - parempi yrittää kuin epäillä. Ja kyllä, valmiit ovat ja istuvat!

Olen päättänyt olla ostamatta sukkalankaa oman perheen sukkiin Sukkasadon aikana (vaikka tekosyy olisi kyllä hyvä), joten sieppasin lankalaatikosta kaksi kerää Nallea ja kudoin sukat niistä. Maailman kauneimmat sukat nämä eivät ole, mutta siitä huolimatta olen ihan innoissani näistä sukista!

Malli: omaan jalkaan sopiva, alussa 72 s, nilkassa 54 s
Lanka: Novita Nalle aloevera ja kukkaketo, molempia vajaa kerä
Puikot: 3 mm

Jossakin blogissa, varmaankin sytomyssyihin liittyen, näin Silo -pipon. Malli näytti kivalta, joten kun maitokaupan tarjoushyllyssä oli Tennesseetä, ladoin kärryyn muutaman kerän lankaa lakkia (ja vähän muutakin) varten. Lopputulokseen olen tyytyväinen: lakki ei pelkästään näytä kivalta, vaan se myös istuu todella hyvin päähän. Ainoa heikko puoli on väri. Varmasti väri näytti juuri tuolta marketissakin, mutta liekö halpa hinta sekoittanut ajatuksiani sen verran, että en jotenkin tajunnut langan olevan korallinpunainen, eikä… oikean punainen. Joten harkinnassa on lakin värjääminen.

Malli: Silo -pipo

Lanka: Novita Tennessee

Puikot: 3 mm

Nyt on ollut hieman lämpimämpää, mutta aikaisemmin, ensimmäisten syyskelien saavuttua huomasin, että lämpimämmistä takeista vain untuvatakki mahtuu päälleni. Se toki on hieman liian tuhti vaate näihin keleihin. Muistin, että jossakin viime vuoden Modassa oli viitan kaava. Siispä lehti esille, kangaskauppaan ja pieni hetki ompelukoneen äärellä. Viitta - jota kuulin myös lainapeitteksi kommentoitavan, hmph - oli nopeasti tehty. Kauluksen neuloin lankavarastoista löytyneestä Katia Perusta, joka ei kylläkään ole paras mahdollinen lanka suoraan ihoa vasten pidettäväksi. Ohjeesta poiketen en ommellut kaulusta viittaan kiinni, vaan tein siitä irtoversion, jotta sitä voi pitää muidenkin takkien kanssa.