Kalastajan lakki

Joulun aikaan huomasin, että isäni käytti esikoisemme kanssa ulkoillessaan yli kymmenen vuotta vanhaa pipoa, joka kuulemma oli hänen ainoa lämmin lakkinsa. Oli siis enemmän kuin aiheellista korjata tilanne, joten päätin laittaa puikot liikeelle ja kutoa isälle syntymäpäivälahjaksi lakin.

Aikaa ei ollut liiemmälti, joten ajattelin neuloa ennestään tutun Tychus -pipon. Ensimmäisestä versiosta oli tulossa liian pieni. Purin tekeleen ja aloitin uudestaan suuremmalla silmukkamäärällä. Toinen yritys eteni jonkin matkaa, ja kokokin tuntui oikealta. Sitten mieleeni tuli, ettei pipon malli olisi kuitenkaan saajalleen paras mahdollinen. Tässä vaiheessa syntymäpäiväkin alkoi olla jo enemmän kuin lähellä, eikä muusta miehelle sopivasta pipomallista ollut pinintäkään ajatusta. Nopea kierros Ravelryssa toi mieleeni Jacques Costeau -pipon, jota olin joskus ihastellut.

Malli oli mukava ja nopea kutoa, mutta tärkeintä on, että saaja piti uudesta lakistaan. Isäni pitää merestä ja kalastuksesta, joten "kalastajalakki" - kuten hän mallia nimitti - oli hänelle mieluinen malli. Alaska oli kutoessa kovan oloista, mutta valmiista neulepinnasta pidin. Neljän ja puolen puikoilla kudottuna lakista tuli tiivispintainen, joten uskoisin sen pitävät jonkin verran tuulta.

Mikäli jollakulla on tiedossa kivoja malleja miesten pipoihin, ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan. Jospa lähipiirin miesten päähineitä saisi tulevaisuudessa uusittua vähän tiuhempaan tahtiin, ettei samaa lakkia tarvitsisi enää kymmentä vuotta käyttää...

Malli: Jacques Costeau
Lanka: Drops Alaska
Puikot: 4,5 mm

Neulevuoden ensimmäiset

Neulevuosi alkoi Lapaspajalla lapasilla - milläpäs muulla. Halusin itselleni paksuhkot palmikkolapaset ja tämä malli osui blogikierroksella silmiini Pujoliivi -blogista. Lapasista tuli itselleni juuri oikean kokoiset, mutta vähänkään isompikätiselle tehtäessä pitäisi silmukkamäärää tällä langalla lisätä. Palmikkokuviosta tuli mukavan näköinen, mutta erityisesti pidän kärkikavennuksesta. Vastaavaa tulen varmasti käyttämään lapasissa myöhemminkin. Käsineet pääsivät heti valmistumisensa jälkeen tositoimiin, kun kävimme eilen illalla katsomassa kaupungin ilotulitusta, joka siirrettiin eiliselle uuden vuoden aaton kovan tuulen takia. Mukavasti lapaset lämmittivät - ja väriähän näissä on melkein yhtä paljon kuin raketeissa...

Malli: Cabley Mitties
Lanka: Isoveli Colori, vajaa kerä
Puikot: 5 mm

Ennen joulua valmistuivat myös toinen Amin pipo sekä Mario -myssy. Käärin molemmat niin kiireesti lahjapaketteihin, etten tullut ottaneeksi kummastakaan kuvaa. Amin pipo oli väriä myöten samanlainen kuin edellisessä postauksessa esittelemäni. Mario -myssyn neuloin harmaasta Novita Ainosta.

Alkaneelle neulevuodelle en uskalla tehdä suuria suunnitelmia, koska neulomiseen käytettävissä olevaa aikaa tuntuu aina olevan liian vähän. Kaksi tavoitetta kuitenkin on: haluaisin neuloa itselleni polvisukat (näitä olen tehnyt aikaisemmin vain yhdet) sekä neuletakin. Neuletakki on jo aloitettu, toivottavasti se valmistuukin ennen kesää...

Menneessä neulevuodessa on parasta ollut lapsille neulominen sekä uusien tekniikoiden kokeileminen. Vuoden aikana epävarmuus neulomisen suhteen on aika lailla karissut, joten uskallan ajatella tekeväni (tai ainakin yrittäväni) sellaisia kutomuksia, jotka vielä vuosi sitten olisivat tuntuneet liian hankalilta. Toisaalta olen myös oppinut olemaan itselleni armelias: aina ei voi onnistua, eikä purkaminen kaada maailmaa.