Villasukkieni lyhyt historia

Talvisin olen villasukkien suurkuluttaja. Pakkaskelillä en luota talvikenkenkien lämmönpitävyyteen, ellen ole verhonnut varpaitani villalla. Sisätiloja ei käsittääkseni saa talvisaikaan niin lämpimiksi, etteivätkö jalat tarvitsisi lisälämmikettä.

Tähän asti suurin osa villasukistani on neulottu Seitsemästä Veljeksestä. Miltei jokainen sukka on tehty lyhytvartisen perussukan mallilla. Kutakuinkin kaikissa sukissani on ollut raidallinen varsiosa ja yksivärinen terä. Vuosien varrella värikirjo on ollut valtava, mutta pääsäännön mukaan sukat ovat olleet värikkäitä. Ruskeita tai mustia villasukkia minulla ei ole ollut koskaan, harmaitakin vain muutamat.

Edellisen postauksen lapaskokeilun innoittamana uskaltauduin neulomaan ensimmäistä kertaa sukat ohuesta langasta. Lopputulos on yhdistelmä sukkahistoriani havinaa ja uusia tuulahduksia: perussukan malli, mutta Uhoavan gnu:n kolmioribbikuvio; raitoja, mutta ei pelkästään sukan varressa; lyhyt varsi, mutta lyhyempi kuin sukissani yleensä.

Uusista tuulahduksista erinomaisin on käyttämäni sukkalanka. Sukat istuvat hyvin, lanka ei kutita eivätkä sukat ole liian lämpimät sisällä pidettäviksi. En oikein aikaisemmin ymmärtänyt mitä viehätystä ohuissa villasukissa on. Nyt ihmettelen, miksi en ole aikaisemmin omistanut sellaisia. Alla kuvia tämän hetken suosikkisukistani:

Malli: kuvio Uhoavan gnu:n kolmioribbisukista, sukka muuten perusmallia
Lanka: Austerman Step
Puikot: 2,5 mm bambut

Eilen illalla istuin sohvalla ihailemassa sukkiani. Yhtäkkiä kuulin koputuksen ikkunan takaa. Vilkaisin ulos ja näin pienen joulutontun. Hän oli tullut kertomaan, että lähipiirissäni olisi tarvetta lapasille, kämmekkäille ja sukille. Lupasin auttaa joulumuoria kutomalla niitä muutaman parin. Jottei apuni jäisi pelkäksi aikomukseksi ilmoittauduin mukaan lapaskuuhun.

Lapasvaihto

Lapasvaihdon tiimoilta neuloin IsoPäiville lapaset teeteeAlpakasta.

Päivänvalon aikaan oli valmiina kaksi lapasta, joista kummastakin puuttui peukalo. Yläkuvan lapanen näyttää siis torsolta, mutta langan väri on oikea.

Iltasella neuloin peukalot paikoillleen ja kuvasin lopputuloksen keinovalossa:

Malli: oma

Lanka: teeteeAlpakka, 50 g

Puikot: 2,5 mm

Neuloin ensimmäistä kertaa näin ohuilla puikoilla. Aluksi valtasi epätoivo: eihän tällaisilla tikuilla mikään koskaan valmistu. Väärässä olin. Lapaset valmistuivat kohtuuajassa ja kohtuullisen vaivattomasti.

Lanka passasi lapasiin, vaikka tulin aluksi pohtineeksi sitäkin, osuiko lankavalinta ihan harhaan. Pukinkonttiin saattaa päätyä samasta langasta tehtyjä neulomuksia, mikäli lankakartasta löyytyy sopivia sävyjä.

Kuuluisa kolmas kerta

Edellisessä postauksessa esittelin tuliaiseksi saamaani Naturwolle -lankaa. Alunperin aioin tehdä tästä kaulurin, mutta kaulaliinahan siitä tulikin. Tiesin alun alkaen, että näin paksu lanka ei kaipaa monimutkaista mallia. Itsepäisenä henkilönä en tietenkään uskonut itseäni. Ensimmäinen kaulaliinantekele oli liian leveä ja malli liian moniputkainen. Purkuun. Toinen versio oli liian kapea ja malli liian monimutkainen. Purkuun. Kolmas versio on sopivan levyinen ja malli yksinkertainen (2o, 2n). Ei tarvitse purkaa.

Kaulaliina valmistunee tänä iltana, mutta alla jo kuva keskeneräisestä työstä. En halunnut jättää kuvaamista iltaan, näin syksyisen hämäränä sunnuntaina päivänvalon aikanakin oli tarpeeksi hankaluuksia saada värit näyttämään edes jotakuinkin oikeilta.

Malli: perus

Lanka: Naturwolle (100 % käsinkehrättyä villaa)

Puikot: 6



Naturwolle -lanka ei ole 'tasapaksua'. Ohuiden ja paksujen kohtien vaihtelu tekee pinnasta elävän. Kuutosen puikolla tulee tiivistä neulosta. Kovakin pakkanen taitaa jäädä kaulaliinalle kakkoseksi.



Alkuviikosta valmistui myös lapaspari. Koska ne lienevät vielä postipojan huomassa, laitan kuvat tulemaan vasta muutaman päivän kuluttua.

Lahjoja ja lankoja

Postilaatikosta löytyi pehmeä kirjekuori, jonka sisältö näkyy tästä:

Kuva ei tee lapasille oikeutta, mutta antaa sentään jonkinlaista osviittaa. Kyseessä ovat Eevan huovuttamat vaaleanpunaiset lapasvaihdon lapaset. Ovat oikein lämpimän oloiset, joten käyttöä tulee varmasti - näissä eivät sormet palellu ihan helposti, vaikka joutuisin pitempäänkin odottelemaan, että Juniori suostuu lähtemään pakkasesta sisälle. Kiitos Eevalle paketista!

Alla toinen lahja, tuliaisia Helsingistä. Kyseessä on Vihreän Vyyhdin Naturwolle -lanka, käsinkehrättyä villalankaa siis. Koskapa langan pitäisi olla kutittamatonta, olen suunnitellut muuttavani ruskeansävyisen vyyhdin jossakin vaiheessa kauluriksi. Punaisesta tulee jotakin itselleni. Pientä ja punaista on tällä hetkellä puikoillakin, mutta siitä tarkemmin, kunhan on jotakin valmista.