Valjut mustikat

Valjut mustikat

Malli: Blueberry Waffle Socks

Lanka: Novita seitsemän veljestä

Puikot: 3,5 mm

Sisko toi jo viime talvena kerän vaaleansinistä seitsemää veljestä, joka oli tarkoitus muuttaa sukiksi. Toimitus vähän venähti, mutta onneksi sukantarve ei ole matkan aikana kadonnut.

Puikkoni tekivät tovin töitä ja saivat aikaiseksi vohvelikuvioiset sukat. Malli on mukava, erittäin yksinkertainen, mutta lopputulos on kivan näköinen. Oikeitten ja nurjien silmukoitten kanssa leikitellessä sukat valmistuivat miltei huomaamatta. Kantapää on tehty koulussa opitulla tavalla, mutta kutomalla aina oikeaa. Kärkeen tein nauhakavennukset, jollaisia olen aikaisemmin tehnyt vain lapasiin. Näyttävät passaavat myös sukkiin. Langan väri ei ole mustikansininen, joten nimesin ne Valjuiksi mustikoiksi. Kuvat ovat postauksen alussa, koska blogger tuntui ne ehdottomasti sinne haluavan... enkä minä kai halunnut tarpeeksi tiukasti niitä muualle siirtää.

Orava ja sen kettukaverit

Pitkästä aikaa laitoin ompelukoneen töihin. Syynä esikoisen vaatteet, lähinnä niiden puute. Poika on ehtinyt taas venähtää sen verran, että sopivankokoisten vaatteiden määrä on hälyyttävästi vähentynyt. Apuun riensi Singerin ohella uusin Ottobre. Lehdessä oli mukavia malleja pojille, erityisesti tykästyin perusmallin housukaavaan, jota on helppo varioida. Testasin kaavaa ompelemalla esikoiselle oravahousut. Kankaana käytin miehen housuja, jotka olivat muuten hyväkuntoiset, mutta hylätty takataskun kohdalla olevan reiän takia (tästä saa kiittää edesmennyttä autoa, oikeamminkin sen rikkinäistä penkkiä). Sain leikattua 104 cm kokoisiin pöksyihin tarvittavat kappaleet "kokonaisina" miehen housuista, mutta saumanvarat piti jättää pois. Piristykseksi halusin laittaa housuihin oravan kuvan. Kuva olisi kannattanut tehdä käsin eikä koneella. Aioinkin jo purkaa epämääräisen kuvatuksen pois, mutta aikeen esti poika, joka halusi housunsa heti jalkaan (ja tunnisti mitä epämääräinen sininen kuvio esitti).

Samaisesta Ottobren lehdestä löysin myös venekauluksisen trikoopaidan kaavan, jota käyttäen tein pojalle kettupaidan. Jotakin kummallista esikoispojalle on tapahtunut, koska kettupaitakin piti saada päälle heti kun langat oli päätelty. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut: malliksi poika ei suostu. Kuvat siis ovat... hmm, sanoisinko viitteellisiä. Kaiken lisäksi ensimmäinen kuva on otettu, kun vaatteet olivat ollet pojan yllä koko päivän. Niinpä niissä on koristeena mm. ketsuppia, banaania ja jotakin tuntemattomaksi jäänyttä tummempaa ainetta.


Oravahousut ja kettupaita

Kaavat: Ottobre 1/2009
Koko: 104 cm

Illalla vaatteiden tiimoilta käytiin keskustelu:

Isä: "Oletpa sinä nyt tyylikäs."
Poika: "En ole tyylikäs. Olen poika."