Vauva on kasvatellut kesän aikana jalkojaan niin reippaasti, etteivät viimekeväiset villasukat mahdu enää jalkaan. Asiantila vaati pikaisia korjaustoimenpiteitä, ja Sukkasatokin alkoi, joten laitoin pienet sukat puikoille.

Joskus ihan perussukkienkin neulomisessa näyttää saavan aikaan hämmentävän määrän virheitä. Kuten sukkiin niin pitkän teräosan, että ne olisivat sopineet veljessarjan keskimmäiselle. Tai eripituiset varret. Taisi ajatus olla aika lailla muissa asioissa näitä sukkia neulottaessa, vaan muutaman purkamiskerran jälkeen tuli valmistakin.

Malli: pikkulapsen pitkät sukat

Lanka: Novita Nalle

Puikot: 3 mm

Syksyn ensimmäiset sukat

Viime kesän Helsingin reissulla hotellin lähimailla sattui olemaan lankakauppa. Yhtenä helteisenä iltapäivänä piipahdin ostoksille. Liekö ilmalla ollut osuutta asiaan, kun astelin kaupasta ulos vain yhtä lankakerää kantaen. Ensimmäiset kerrokset neuloin  tulikumassa hotellihuoneessa, mutta sen jälkeen sukantekeleet jäivät kesälomalle. Palasin asiaan vasta nyt syksymmällä.

Lanka liukuu rauhallisesti harmaan sävystä toiseen ja juuri tuon värien vaihtelun halusinkin olevan valmiissa sukissa pääosassa. Siksi tein yksinkertaiset sukat, joiden varteen tein pitsikuviota kutomismukavuutta edistämään, mutta teräosa on sileää neuletta. Kerrankin mielikuva sukista vastasi lopputulosta:

Malli: oma, pitsineule Nancy Bushin kirjasta Knitting Vintage Socks

Lanka: Lang Jawoll Magic

Puikot: 2,5 mm

Kuvat on otettu kovalla kiireellä. Vauva herätsi päiväuniltaan juuri kuvanottohetkellä, joten tuloksena oli vain pari pikaista räpsäystä. Parempi sekin, kuin ei mitään - kaikki kesän kutomukset jäivät kokonaan kuvaamatta.

Pienet ilot

Viime syksynä, juuri äitiysloman alettua, pistäydyin vanhempieni luona. Samalla kävin katsastamassa lähikaupungin kangaskaupan. Siellä trikoohyllyssä, kaikkein alimpana, piilotteli retrohenkinen ruskea-valkoinen kangas. Teki mieli ostaa, mutta epäilin, etten ehdi ompelemaan. Tein itseni kanssa sopimuksen: jos kangasta on jäljellä vielä seuraavalla käyntikerralla, ostan sitä itselleni t-paidan verran. Ja kuinkas kävikään. Keväisellä kangaskauppareissulla pieni palanen trikoota odotteli juuri minua.

Piirtelin kaavat Joka tyypin kaavakirjasta ja annoin saumurin laulaa. Paitaa sovitellesani huomasin, että paidasta oli tulossa jopa parempi kuin olin ajatellut. Siksipä kaula-aukon huolittelu vähän jännitti, en halunnut pilata paitaa rumalla kaula-aukolla. Enkä onneksi pilannutkaan. Menin varmistelussa niinkin pitkälle, että harsin trikookaitaleen paikalleen ennen ompelemista. Kannatti nähdä sen verran vaivaa, koska kerrankin kaula-aukko asettui nätisti ihan ensi yrittämällä.

Kangas: trikoota

Kaava: Joka tyypin kaavakirja

Peruspaita, hyvä mieli!

Työvoitto

En ole juurikaan virkannut. Virkkaus ja minä - me ei vaan olla oikein osattu pelata yhteen. Nyt kuitenkin iski niin voimakas halu virkata vauvalle kesäpipo, että päätin ryhtyä hommiin, vaikka sitten epäonnistumisen uhalla. Ja näin se homma eteni:

1) Etsitään virkkuukoukkua joka paikasta. Löydetään se virkkausoppaan välistä.

2) Aloitetaan lakin virkkaaminen päälaelta. Lisäillään reilusti silmukoita.

3) Tuotos näyttää patalapulta, mutta alkaa sitten kuitenkin ottaa lakin muotoa. Hyvä! Paitsi, että lähempi tarkastelu osoitti lakin olevan varsin...iso.

4) Puretaan.

5) Tehdään lisäyksiä maltillisemmin. Näyttää lakilta. Hyvä, hyvä! Paitsi, että...

6) Puretaan.

7) Pidetään mielessä, että maltti on valttia. Tehdään lisäykset sillä periaatteella. Alkaa näyttää lakilta. Hyvä, hyvä, hyvä! Kolmas kerta toden sanoo:

Malli: oma, koristeena keraaminen siilinappi
Lanka: Novita Luxus Cotton, vajaa kerä
Koukku: 3,5 mm

Kaikesta säätämisestä huolimatta tultiin virkkuukoukun kanssa paremmiksi kavereiksi. Oikeastaan niin hyviksi, että lakin langanjämistä on valmistumassa seuraava (pieni) virkkauskokeilu.

Viileille keleille

Olin ajatellut, että kaikenlaista voin neulonnan saralla kokeilla, mutta (pitkiä) villahousuja en ala kutomaan. No, sitten tuli tarve villahousuille ja mielessä välkkyi syksyllä nähty tutoriaali Purohousujen neulomisesta. Unohdin aiemmat aikeet ja otin puikot kiltisti käteen. Tuloksena vauvalle villahousut ja kaveriksi 5 hour baby sweater -takki. Tarkoitus oli tehdä molemmat kahdella Puron sävyllä raidoittaen, mutta toisin kävi. Otin takkilangat mukaan reissuun lähtiessäni, enkä siinä kiireessä löytänyt kuin yhden värisiä Puroja. Siispä pöksyt ja takki ovat nyt eri paria. Takin helma ja hiansuut sekä lahkeensuut tein helmineuleella, jotta näistä löytyisi edes jotakin yhtenäitä ;)

Malli: housuihin inpiraatio täältä, takki on kutakuinkin ohjeen mukainen 5 hour baby sweater
Lanka: Novita Puro (housuissa luumupuu ja kaarna, takissa kaarna)
Puikot: 5 mm

Ja tuo villahousujen neulominen... voisin kokeilla uudestaankin. Ainakin ihan pienten miesten kokoa.

Keskimmäisen kevätlakki

Neuloin viime vuonna keskimmäiselle pojalle - silloiselle kuopukselle - lakin sinisestä Duetista. Lankaa jäi jonkin verran jäljelle, joten ostin syksyllä sinisen kaveriksi ruskean kerän. Meni syksy, meni melkein talvikin, mutta langat vain majailivat muovilaatikon kätköissä. Kevään tullen sain ne viimein puikoille. Tuloksena pojalle perus(hyvällä)mallilla tehty kevätlakki:

Malli: Novita
Lanka: Duet (puuvilla / merino)
Puikot: 4 mm

Virheenkin sain lakkiin värkättyä, tarkasti jos katsoo, niin tuosta kuvasta se näkyy ;)

Pikkupakkasiin

Olen pyöritellyt syksyllä ostettua violettia lankavyyhtiä silloin tällöin kädessäni ja miettinyt mitä siitä tekisin. Lopulta asian ratkaisi kevät, joka muistutti suosikkilakkini olevan liian paksu pikkupakkasiin.

Tarkoitus oli kutoa tämä lakki uusimmasta Ullasta. Juniorit, mokomat, saivat kuitenkin parahiksi hajoitettua printterin, joten ohjeen tulostaminen jäi haaveeksi. Siispä säveltämään, vaikka taitoa sellaiseen on vähänlaisesti. Ja kerrankin itse pähkäillyllä mallilla tuli juuri sellainen lopputulos, jota silmukoita luodessani ajattelinkin. Lakki on, no, kuin minulle tehty. Ja onneksi kirjoitin nuotitkin muistiin.

Malli: oma perusmyssy

Lanka: Cascade 220

Puikot: 3,5 mm