maanantai 16. toukokuuta 2011

Työvoitto

En ole juurikaan virkannut. Virkkaus ja minä - me ei vaan olla oikein osattu pelata yhteen. Nyt kuitenkin iski niin voimakas halu virkata vauvalle kesäpipo, että päätin ryhtyä hommiin, vaikka sitten epäonnistumisen uhalla. Ja näin se homma eteni:

1) Etsitään virkkuukoukkua joka paikasta. Löydetään se virkkausoppaan välistä.

2) Aloitetaan lakin virkkaaminen päälaelta. Lisäillään reilusti silmukoita.

3) Tuotos näyttää patalapulta, mutta alkaa sitten kuitenkin ottaa lakin muotoa. Hyvä! Paitsi, että lähempi tarkastelu osoitti lakin olevan varsin...iso.

4) Puretaan.

5) Tehdään lisäyksiä maltillisemmin. Näyttää lakilta. Hyvä, hyvä! Paitsi, että...

6) Puretaan.

7) Pidetään mielessä, että maltti on valttia. Tehdään lisäykset sillä periaatteella. Alkaa näyttää lakilta. Hyvä, hyvä, hyvä! Kolmas kerta toden sanoo:

Malli: oma, koristeena keraaminen siilinappi
Lanka: Novita Luxus Cotton, vajaa kerä
Koukku: 3,5 mm

Kaikesta säätämisestä huolimatta tultiin virkkuukoukun kanssa paremmiksi kavereiksi. Oikeastaan niin hyviksi, että lakin langanjämistä on valmistumassa seuraava (pieni) virkkauskokeilu.

3 kommenttia:

MariL kirjoitti...

Ihana pipo!

Anonyymi kirjoitti...

Hauska kuvaus pipon virkkuusta. Juuri noinhan se menee meillä koulussakin, harvoin ihan eka yrittämällä tulee juuri oikean mallinen ja kokoinen. Välillä oppilaat protestoivat, että mitä järkeä on tehdä ja purkaa..

Sanni kirjoitti...

Pakko tunnustaa, että nuorempana en välttämättä itsekään ymmärtänyt purkamisen jujua, mutta sittemmin maltti on lisääntynyt melko paljon :)