perjantai 11. syyskuuta 2009

Kerrankin sain kudottua lapsille villasukat ennen ensimmäisiä kylmiä. Veljesten sukat valmistuivat jo elokuussa. Isoveli valitsi itse langat sukkiinsa. Poika taisi tietää mitä tahtoi, sillä mies kommentoi valmiiden sukkien olevan juuri pojan oloiset. Pikkuveli sai tyytyä veljensä sukista jääneeseen valkoiseen ja tätinsä sukista jääneeseen turkoosiin.



Malli: kelta-valkoisissa sukissa oma, siniraidallisissa pikkulapsen pitkät sukat
Lanka: Maija
Puikot: 3 mm

Olen tehnyt lapsille ennekin raitasukkia ja huomasin vasta molempien poikien sukat neulottuani, että olin nytkin tehnyt raitasukat asiaa sen enempää ajattelematta. Viime talven oppi oli, että lasten sukissa on hyvä olla vähän pitemmät varret, niin hurjaa menoa ne välillä joutuvat todistamaan. Niinpä tein nytkin molempien sukkiin sen verran pitkät varret ettei lumi pääse kenkiin eikä nilkka loista paljaana.

Isoveljelle kudoin pipon Novitan mallilla, joka miellytti silmääni jo lehden ilmestyessä keväällä. Neuloin pipon Tennesseestä ohjeen mukaisilla silmukkamäärillä, vaikka mallihan on tehty Samokselle. Arvelin, että moisella metodilla tulee pojan päähän sopivan kokoinen lakki. No, naftihan piposta tuli. Oma vika. Täytyy testata venyykö pipo - tai sitten vain kutoa uusi. Mallista pidän kovasti, se on yksinkertainen, mutta kivan näköinen.


Malli: Novita kevät 2009, malli nro 23
Lanka: Tennessee
Puikot: 3,5 mm

Sukkasadon avaussukat ovat puikoilla ja toivottavasti myös valmistuvat lähitulevaisuudessa. Neulominen on ollut viime aikoina sivuasia, kun syksyn ensimmäiset kuumetaudit ovat jyllänneet. Tänään sentään pääsimme koko porukalla pyörä- ja kärryretkelle syksyn tuoksuja haistelemaan.

4 kommenttia:

MariL kirjoitti...

Raitasukat ovat parhaat sukat. :) Kaunis tuo pipon malli, täytyypä laittaa itsellekin muistiin. :)

Satu kirjoitti...

Hienot sukat!

Mäkin olen neulonut tuon pipon. Kiva malli.

Sanni kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Pakko myöntää, että kävin ostamassa lankaa uutta pipoa varten, jotta saan tehtyä pojalle niin ison lakin, etteivät korvat palellu :)

Hanna kirjoitti...

Olit kysellyt kehruun opettelusta. Minä kävin aikanaan kurssilla kansalaisopistossa, kurssia kannattaa ainakin toivoa. Olen ymmärtänyt, että Oulussa on kohtuullisen säännöllisesti neuletapaamisia, siellä voisi kysyä muilta neuvoa, sillä eikös joukossa ole kehrääjiäkin. Me pääkaupunkiseudulla päätimme pistää pystyyn kehruutapaamiset ja ne ovat olleet mukavia.

Jos englanti taipuu niin Youtubessa on yllättävän paljon kehruuvideoita (laatu toki vaihtelee), joiden avulla voi opetella itsekin. Kirjoista Teach Yourself Visually Handspinning on saanut kovasti kehuja, saman tekijän Intentional Spinner on myös hyvä kirja. Kotimaisia kirjoja ei taida paljon olla, Kehrääjän käsikirjaa voi kysellä kirjastosta. Ullassa on ollut yksi artikkeli kehruusta ja käsittääkseni sellaisia on tulossa lisää.

Suomalainen kehruukeskustelu tapahtuu pääosin Ravelryssä, tervetuloa mukaan juttelemaan.