maanantai 28. tammikuuta 2008

Haloilla hakattua


Viime viikolla paksut puikot, ne haloiksikin kutsutut, ovat kalisseet. Jo syksyllä hankituista Eskomo -keristä muokkaantui Garnstudion ohjeen mukaan tehty bolero. Eskimoa oli mukava neuloa, varsinkin kun tottui isoihin puikkoihin. Bolerosta tuli ihanan pehmeä ja lämmin. Tällaiselle vaatteelle lienee käyttöä näin merkillisenä talvena, jolloin paksua villapaitaa ei näytä tarvitsevan, mutta jonkinlaista lämmikettä kuitenkin.
Alla kuva, joka on vähintääkin kälyinen. Bolero on symmetrinen, vaikka ei kuvassa siltä näytäkään, eikä neulejälkikään ole noin epätasaista. (Mies)kuvaajalla riitti neulomuksen kuvaamiseen kärsivällisyyttä tasan yhden kuvan verran. Huoh... hakusessa pitkähermoisempi kuvaaja ja paremmat valaistusolosuhteet.
Malli: Garnstudio
Lanka: Drops Eskimo, n. 250 g
Puikot: 10mm pyörö


Toinenkin kutomus valmistui viime viikolla. Kaappieni kätköissä oli Vihreän Vyyhdin käsinkehrättyä villalankaa, josta olin suunnitellut tekeväni pipon. Talven Modassa oli valmis ohje, joten päätin seurata sitä. Muokkasin ainoastaan silmukkamäärää ja neuloin astetta suuremmilla puikoilla. Lämmin tuli tästäkin neuleesta. Peruspipohan tämä on, mutta yleensä sellaiselle kertyy mukavasti käyttötunteja.



Malli: Moda 1/2008
Lanka: Vihreän vyyhdin käsinkehrätty villalanka, 100 g
Puikot: 6 mm sukkapuikot




Yksi ongelma pipon tiimoilta ilmaantui: Juniori innostui piposta niin, että halusi sen omaan käyttöönsä. "Äitin pipo!", hän sanoi ja osoitteli lakkia vaativasti. Viestinsä vahvistamiseksi poika heitti oman lakkinsa saman tien nurkkaan. Liekö punainen pojan lempiväri?






sunnuntai 20. tammikuuta 2008

Lämmikettä viluvarpaille

Kivitalossa palelee talvisin varpaita, minulle vinkattiin. Tilanne kuulemma helpottuisi, jos kivitalon asukilla olisi tummat, paksut villasukat. Siispä neulomaan:





Lanka: Seitsemän Veljestä, tumman harmaa

Puikot: 3,5 mm bambusukkapuikot





Neulominen lähti liikkeelle tihkeästi, mutta kun pääsin vauhtiin, sukat valmistuivat nopeasti. Ohjeesta poiketen tein sukkiin perinteisen kantapään. Tiimalasikantapäätä en ole koskaan tehnyt, enkä muistanut tulostaa ohjetta mukaani, kun kudoin sukkia reissussa ollessani. Kovasti kyllä kiinnostaisi opetella tiimalasikantapää, mutta nyt se jäi tuonemmaksi.



Lanka näyttää kuvissa vähän oudon väriseltä, luonnossa se on kaunis tumma harmaa. Neulomista aloitellessani vähän epäilin pystyykö talvisen surkeissa valaistusolosuhteissa ylipäätään kutomaan tummaa lankaa, mutta ei se ollutkaan ongelma.



Seuraavaksi neulon jotakin ihan itsekkäästi ihan itselleni. Ja toivon, että ainakin silloin tällöin vuorokaudesta löytyisi myös neulomiseen käytettävissä olevia tunteja.

perjantai 4. tammikuuta 2008

Joulun vietin näissä maisemissa:


Auringon valo piristi ja pitkät kävelylenkit tekivät hyvää. Onneksi täällä kotimaankin leveyksillä päivä pitenee koko ajan, joskin vielä pienin askelin.



Joulukuussa neulomiseen oli harmittavan vähän aikaa. Kävin muutamalla työmatkalla ja kuljettelin mukanani alpakkaa, josta piti tulla kämmekkäät. Ja olisi tullutkin, ellen olisi unohtanut neulomusta Saksaan. Kutomuksen kadottaminen harmitti aika lailla, varsinkin kun kämmekkäät oli tarkoitettu joululahjaksi. Mutta ehkäpä joku hotellin siivooja tai lentoemäntä löysi tekeleen ja kulkee nyt puna-mustat kämmekkäät kädessään.


Pieniin käsiin olen sentään saanut neulottua lämmikettä:





Malli: lapselle tehty muunnelma tiinaf:n neulomista miehen tumpuista

Lanka: Seitsemän Veljestä

Puikot: 3,5 eebenpuiset puikot



Lapasista ei tullut ihan esikuvansa veroiset, koskapa aloitin niiden neulomisen muistinvaraisen 'ohjeen' avulla. Myöhemmin huomasin, että alkuperäisissä tumpuissa myös kämmenpuoli on kudottu mallikuviolla, mutta näihin lapasiin tuli tehtyä mallikuviota vain kämmenselän puolelle. Alkuperäisen mallin mukaan tehtynä lapasista olisi tullut mukavamman näköiset, mutta menevät nämä näinkin. Yrityksistä huolimatta Juniori kieltäytyi sitkeästi sovittamasta lapasia neulomisen aikana, mutta taisi koko osua kuitenkin kohdalleen.


Ostin itselleni joululahjaksi eebenpuiset sukkapuikot, joita testikäytin lapasia kutoessani. Ovatpa erinomaiset tikut! Lisäksi joulupukki muisti minua sukkakirjalla. Toivottavasti pääsen pian sen selailusta käytännön toteutuksiin.

sunnuntai 9. joulukuuta 2007

Kertut

Tällä kertaa tuttavapiirissä tarvittiin paksuja sukkia. Rohkaisin mieleni ja kokeilin pitsisukkien neulomista:







Lanka: 7 veljestä

Puikot: 3,5

Nämä ovat kutakuinkin ensimmäiset ei-perussukat, jotka olen neulonut. Eivät varmasti jää viimeisiksi puikkojeni kitkuttelemiksi Kertuiksi. En ollenkaan ihmettele Kerttu -sukkien suosiota. Malli on helppo, mukava neuloa ja lopputuloksena ovat kauniit sukat.


Ihmeekseni opin mallikuvion kohtuullisessa ajassa ulkoa. Myönnettävä toki on, että toinen sukka ei ole aivan virheetön. Huomasin mokailuni niin myöhään, etten viitsinyt purkaa puolta sukkaa. Purkamista kun tuli alussa tehtyä ihan urakallakin, kun keskittymisen puutteessa puikoilla oli välillä liikaa ja välillä liian vähän silmukoita.


En ollut aikaisemmin neulonut joustinta niin, että oikeat silmukat neulottiin kiertäen. Kuten ohjeessa mainittiin, lopputulos oli kyllä pienen väkertämisen arvoinen. Kaiken kaikkiaan Kerttu -kokeilu rohkaisi tutkimaan muitakin pitsisukkamalleja 'sillä silmällä'. Eivät ne kaikki taidakaan olla täysin mahdottomia toteutettavaksi!

maanantai 26. marraskuuta 2007

Pakkasta vastaan


Tarkoituksena oli ostaa olohuoneeseen lamppuja. Niiden sijaan kiikutin kassalle kaksi vyyhtiä villalankaa. Vyyhdit kiertyivät keriksi ja kerät muuttuivat lapasiksi. Ensin Juniorille paksut lapaset pakkaspäiviin:



Ja itselle samanlaiset, mutta astetta isommat:




Malli: peruslapanen, ei peukalokiilaa

Lanka: Morjärv Ullspinneri:n 100 % villalanka

Puikot: 8



Lanka on erinomaisen paksua ja haiskahtaa lampaalle. Lapaset ovat pehmeät ja juuri niin lämpimät kuin langan perusteella osasin kuvitella. Ja näin paksulla langalla valmista tulee nopeasti, oikeastaan ihan huomaamatta. Kiilaton peukalo tuntui aluksi vähän tököltä, mutta paksuihin vanttuisiin se passaa kuitenkin. Vielä on mietinnässä pitäisikö omat lapaset koristella jotenkin, esimerkiksi jonkinlaisella virkatulla kukantekeleellä. Harmi, etten ostanut lankaa enempää. Toivottavasti sitä on saatavilla vielä seuraavallakin Haaparannan reissulla.

Neulomuksitta ei ole jäänyt kolmaskaan perheenjäsen. Miehen lähestyvää syntymäpäivää silmälläpitäen olen kutonut hänelle Tychus -pipon.


Malli: täältä, inspiraatio sen käyttämiseen puolestaan täältä

Lanka: Novita Aino

Puikot: 5


Pipo on vielä paketissa, joten nalle saa toimia mallina. Ilmeestä päätellen se osaisi kuvitella itselleen mieluisampaakin hommaa kuin sohvalla pipo silmillä istuskelu.








sunnuntai 11. marraskuuta 2007

Tungosta puikoilla


Olen jäänyt usean neuletyön loukkuun. Puikoilla on ollut yhtä aikaa kolme työtä: sukat, lapaset ja neuletakki. Ja uusia neulomuksia on tehnyt mieli aloitella harva se päivä… jotta homma pysyisi edes hieman järjestyksessä, olen antanut itselleni määräyksen kutoa max. kolmea työtä yhtä aikaa - yksi isompi ja kaksi pienempää juttua saavat olla yhtä aikaa työn alla. Jollakin tapaa tuo systeemi toimiikiin. Iltaisin, Juniorin nukahdettua, on mahdollista keskittyä vaikkapa neuletakin kutomiseen. Juniorin ollessa hereillä ehdin aina silloin tällöin kutoa puikollisen tai pari sukkaa tai lapasta. Tällä tavoin neuloen valmista tulee hitaasti, mutta kaikki työt ovat kuitenkin edenneet pienin askelin.

Ensimmmäisenä puikoilta pääsi Lapaskuun kunniaksi sukat:


Malli: perus

Lanka: SandnesGarn Sisu, hieman alle 80(?) g

Puikot:2.5 mm


Nämä ovat ensimmäiset neulomani miesten sukat ja ensimmäinen neulomus, jonka tein Miehelle. Step -sukkani nähtyään hän halusi saman tien itselleenkin ohuesta langasta neulotut sukat. Kuten kuvasta näkyy, malli on erinomaisen perus. Sain ohjeet, joiden mukaan sukkiin ei ehdottomasti saanut käyttää kuin yhtä väriä eikä ehdottomasti saanut tehdä minkäänlaista kuviota. Lisäksi toivelistalla oli lyhyt varsi, koska sukat on tarkoitettu sisäkäyttöön. Teknisessä mielessä nämä onnistuivat paremmin kuin edellisen postauksen sukat, joten selvästikin oli vielä paikallaan harjoitella perussukan neulomista. Viime aikoina (lue: viimeisen 15 vuoden aikana…) olen neulonut sukkia(kin) varsin harvakseltaan.


Sisu -lanka oli mukavaa neulottavaa, tosin Step:stä pidin vielä enemmän. Puikkovarastoni on kasvanut syksyn mittaan sen verran, että pystyin kutomaan molempia sukkia yhtä aikaa. Sukat etenivätkin kutakuinkin tasatahtiin. Oli mukava saada koko sukkaprojekti kerralla päätökseen, joten tulen varmaan tulevaisuudessakin kutomaan kahta sukkaa yhtä aikaa mikäli kaapin kätköistä löytyy tarpeeksi sopivankokoisia sukkapuikkoja.


Nyt kun nämä sukat hyppäsivät pois puikoilta, minulla on siis lupa aloittaa uusi neuleprojekti. Sukat vai lapaset - en tiedä vielä. Isompaa työtä en kuitenkaan aloita ennen kuin turkoosi neuletakki on (viimeinkin) valmis.

sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Villasukkieni lyhyt historia


Talvisin olen villasukkien suurkuluttaja. Pakkaskelillä en luota talvikenkenkien lämmönpitävyyteen, ellen ole verhonnut varpaitani villalla. Sisätiloja ei käsittääkseni saa talvisaikaan niin lämpimiksi, etteivätkö jalat tarvitsisi lisälämmikettä.


Tähän asti suurin osa villasukistani on neulottu Seitsemästä Veljeksestä. Miltei jokainen sukka on tehty lyhytvartisen perussukan mallilla. Kutakuinkin kaikissa sukissani on ollut raidallinen varsiosa ja yksivärinen terä. Vuosien varrella värikirjo on ollut valtava, mutta pääsäännön mukaan sukat ovat olleet värikkäitä. Ruskeita tai mustia villasukkia minulla ei ole ollut koskaan, harmaitakin vain muutamat.


Edellisen postauksen lapaskokeilun innoittamana uskaltauduin neulomaan ensimmäistä kertaa sukat ohuesta langasta. Lopputulos on yhdistelmä sukkahistoriani havinaa ja uusia tuulahduksia: perussukan malli, mutta Uhoavan gnu:n kolmioribbikuvio; raitoja, mutta ei pelkästään sukan varressa; lyhyt varsi, mutta lyhyempi kuin sukissani yleensä.


Uusista tuulahduksista erinomaisin on käyttämäni sukkalanka. Sukat istuvat hyvin, lanka ei kutita eivätkä sukat ole liian lämpimät sisällä pidettäviksi. En oikein aikaisemmin ymmärtänyt mitä viehätystä ohuissa villasukissa on. Nyt ihmettelen, miksi en ole aikaisemmin omistanut sellaisia. Alla kuvia tämän hetken suosikkisukistani:





Malli: kuvio Uhoavan gnu:n kolmioribbisukista, sukka muuten perusmallia
Lanka: Austerman Step
Puikot: 2,5 mm bambut

Eilen illalla istuin sohvalla ihailemassa sukkiani. Yhtäkkiä kuulin koputuksen ikkunan takaa. Vilkaisin ulos ja näin pienen joulutontun. Hän oli tullut kertomaan, että lähipiirissäni olisi tarvetta lapasille, kämmekkäille ja sukille. Lupasin auttaa joulumuoria kutomalla niitä muutaman parin. Jottei apuni jäisi pelkäksi aikomukseksi ilmoittauduin mukaan lapaskuuhun.