Kertut

Tällä kertaa tuttavapiirissä tarvittiin paksuja sukkia. Rohkaisin mieleni ja kokeilin pitsisukkien neulomista:

Malli: Uhoavan Gnun Kertut

Lanka: 7 veljestä

Puikot: 3,5

Nämä ovat kutakuinkin ensimmäiset ei-perussukat, jotka olen neulonut. Eivät varmasti jää viimeisiksi puikkojeni kitkuttelemiksi Kertuiksi. En ollenkaan ihmettele Kerttu -sukkien suosiota. Malli on helppo, mukava neuloa ja lopputuloksena ovat kauniit sukat.

Ihmeekseni opin mallikuvion kohtuullisessa ajassa ulkoa. Myönnettävä toki on, että toinen sukka ei ole aivan virheetön. Huomasin mokailuni niin myöhään, etten viitsinyt purkaa puolta sukkaa. Purkamista kun tuli alussa tehtyä ihan urakallakin, kun keskittymisen puutteessa puikoilla oli välillä liikaa ja välillä liian vähän silmukoita.

En ollut aikaisemmin neulonut joustinta niin, että oikeat silmukat neulottiin kiertäen. Kuten ohjeessa mainittiin, lopputulos oli kyllä pienen väkertämisen arvoinen. Kaiken kaikkiaan Kerttu -kokeilu rohkaisi tutkimaan muitakin pitsisukkamalleja 'sillä silmällä'. Eivät ne kaikki taidakaan olla täysin mahdottomia toteutettavaksi!

Pakkasta vastaan

Tarkoituksena oli ostaa olohuoneeseen lamppuja. Niiden sijaan kiikutin kassalle kaksi vyyhtiä villalankaa. Vyyhdit kiertyivät keriksi ja kerät muuttuivat lapasiksi. Ensin Juniorille paksut lapaset pakkaspäiviin:

Ja itselle samanlaiset, mutta astetta isommat:

Malli: peruslapanen, ei peukalokiilaa

Lanka: Morjärv Ullspinneri:n 100 % villalanka

Puikot: 8

Lanka on erinomaisen paksua ja haiskahtaa lampaalle. Lapaset ovat pehmeät ja juuri niin lämpimät kuin langan perusteella osasin kuvitella. Ja näin paksulla langalla valmista tulee nopeasti, oikeastaan ihan huomaamatta. Kiilaton peukalo tuntui aluksi vähän tököltä, mutta paksuihin vanttuisiin se passaa kuitenkin. Vielä on mietinnässä pitäisikö omat lapaset koristella jotenkin, esimerkiksi jonkinlaisella virkatulla kukantekeleellä. Harmi, etten ostanut lankaa enempää. Toivottavasti sitä on saatavilla vielä seuraavallakin Haaparannan reissulla.

Neulomuksitta ei ole jäänyt kolmaskaan perheenjäsen. Miehen lähestyvää syntymäpäivää silmälläpitäen olen kutonut hänelle Tychus -pipon.

Malli: täältä, inspiraatio sen käyttämiseen puolestaan täältä

Lanka: Novita Aino

Puikot: 5

Pipo on vielä paketissa, joten nalle saa toimia mallina. Ilmeestä päätellen se osaisi kuvitella itselleen mieluisampaakin hommaa kuin sohvalla pipo silmillä istuskelu.

Tungosta puikoilla

Olen jäänyt usean neuletyön loukkuun. Puikoilla on ollut yhtä aikaa kolme työtä: sukat, lapaset ja neuletakki. Ja uusia neulomuksia on tehnyt mieli aloitella harva se päivä… jotta homma pysyisi edes hieman järjestyksessä, olen antanut itselleni määräyksen kutoa max. kolmea työtä yhtä aikaa - yksi isompi ja kaksi pienempää juttua saavat olla yhtä aikaa työn alla. Jollakin tapaa tuo systeemi toimiikiin. Iltaisin, Juniorin nukahdettua, on mahdollista keskittyä vaikkapa neuletakin kutomiseen. Juniorin ollessa hereillä ehdin aina silloin tällöin kutoa puikollisen tai pari sukkaa tai lapasta. Tällä tavoin neuloen valmista tulee hitaasti, mutta kaikki työt ovat kuitenkin edenneet pienin askelin.

Ensimmmäisenä puikoilta pääsi Lapaskuun kunniaksi sukat:

Malli: perus

Lanka: SandnesGarn Sisu, hieman alle 80(?) g

Puikot:2.5 mm

Nämä ovat ensimmäiset neulomani miesten sukat ja ensimmäinen neulomus, jonka tein Miehelle. Step -sukkani nähtyään hän halusi saman tien itselleenkin ohuesta langasta neulotut sukat. Kuten kuvasta näkyy, malli on erinomaisen perus. Sain ohjeet, joiden mukaan sukkiin ei ehdottomasti saanut käyttää kuin yhtä väriä eikä ehdottomasti saanut tehdä minkäänlaista kuviota. Lisäksi toivelistalla oli lyhyt varsi, koska sukat on tarkoitettu sisäkäyttöön. Teknisessä mielessä nämä onnistuivat paremmin kuin edellisen postauksen sukat, joten selvästikin oli vielä paikallaan harjoitella perussukan neulomista. Viime aikoina (lue: viimeisen 15 vuoden aikana…) olen neulonut sukkia(kin) varsin harvakseltaan.

Sisu -lanka oli mukavaa neulottavaa, tosin Step:stä pidin vielä enemmän. Puikkovarastoni on kasvanut syksyn mittaan sen verran, että pystyin kutomaan molempia sukkia yhtä aikaa. Sukat etenivätkin kutakuinkin tasatahtiin. Oli mukava saada koko sukkaprojekti kerralla päätökseen, joten tulen varmaan tulevaisuudessakin kutomaan kahta sukkaa yhtä aikaa mikäli kaapin kätköistä löytyy tarpeeksi sopivankokoisia sukkapuikkoja.

Nyt kun nämä sukat hyppäsivät pois puikoilta, minulla on siis lupa aloittaa uusi neuleprojekti. Sukat vai lapaset - en tiedä vielä. Isompaa työtä en kuitenkaan aloita ennen kuin turkoosi neuletakki on (viimeinkin) valmis.

Villasukkieni lyhyt historia

Talvisin olen villasukkien suurkuluttaja. Pakkaskelillä en luota talvikenkenkien lämmönpitävyyteen, ellen ole verhonnut varpaitani villalla. Sisätiloja ei käsittääkseni saa talvisaikaan niin lämpimiksi, etteivätkö jalat tarvitsisi lisälämmikettä.

Tähän asti suurin osa villasukistani on neulottu Seitsemästä Veljeksestä. Miltei jokainen sukka on tehty lyhytvartisen perussukan mallilla. Kutakuinkin kaikissa sukissani on ollut raidallinen varsiosa ja yksivärinen terä. Vuosien varrella värikirjo on ollut valtava, mutta pääsäännön mukaan sukat ovat olleet värikkäitä. Ruskeita tai mustia villasukkia minulla ei ole ollut koskaan, harmaitakin vain muutamat.

Edellisen postauksen lapaskokeilun innoittamana uskaltauduin neulomaan ensimmäistä kertaa sukat ohuesta langasta. Lopputulos on yhdistelmä sukkahistoriani havinaa ja uusia tuulahduksia: perussukan malli, mutta Uhoavan gnu:n kolmioribbikuvio; raitoja, mutta ei pelkästään sukan varressa; lyhyt varsi, mutta lyhyempi kuin sukissani yleensä.

Uusista tuulahduksista erinomaisin on käyttämäni sukkalanka. Sukat istuvat hyvin, lanka ei kutita eivätkä sukat ole liian lämpimät sisällä pidettäviksi. En oikein aikaisemmin ymmärtänyt mitä viehätystä ohuissa villasukissa on. Nyt ihmettelen, miksi en ole aikaisemmin omistanut sellaisia. Alla kuvia tämän hetken suosikkisukistani:

Malli: kuvio Uhoavan gnu:n kolmioribbisukista, sukka muuten perusmallia
Lanka: Austerman Step
Puikot: 2,5 mm bambut

Eilen illalla istuin sohvalla ihailemassa sukkiani. Yhtäkkiä kuulin koputuksen ikkunan takaa. Vilkaisin ulos ja näin pienen joulutontun. Hän oli tullut kertomaan, että lähipiirissäni olisi tarvetta lapasille, kämmekkäille ja sukille. Lupasin auttaa joulumuoria kutomalla niitä muutaman parin. Jottei apuni jäisi pelkäksi aikomukseksi ilmoittauduin mukaan lapaskuuhun.

Lapasvaihto

Lapasvaihdon tiimoilta neuloin IsoPäiville lapaset teeteeAlpakasta.

Päivänvalon aikaan oli valmiina kaksi lapasta, joista kummastakin puuttui peukalo. Yläkuvan lapanen näyttää siis torsolta, mutta langan väri on oikea.

Iltasella neuloin peukalot paikoillleen ja kuvasin lopputuloksen keinovalossa:

Malli: oma

Lanka: teeteeAlpakka, 50 g

Puikot: 2,5 mm

Neuloin ensimmäistä kertaa näin ohuilla puikoilla. Aluksi valtasi epätoivo: eihän tällaisilla tikuilla mikään koskaan valmistu. Väärässä olin. Lapaset valmistuivat kohtuuajassa ja kohtuullisen vaivattomasti.

Lanka passasi lapasiin, vaikka tulin aluksi pohtineeksi sitäkin, osuiko lankavalinta ihan harhaan. Pukinkonttiin saattaa päätyä samasta langasta tehtyjä neulomuksia, mikäli lankakartasta löyytyy sopivia sävyjä.

Kuuluisa kolmas kerta

Edellisessä postauksessa esittelin tuliaiseksi saamaani Naturwolle -lankaa. Alunperin aioin tehdä tästä kaulurin, mutta kaulaliinahan siitä tulikin. Tiesin alun alkaen, että näin paksu lanka ei kaipaa monimutkaista mallia. Itsepäisenä henkilönä en tietenkään uskonut itseäni. Ensimmäinen kaulaliinantekele oli liian leveä ja malli liian moniputkainen. Purkuun. Toinen versio oli liian kapea ja malli liian monimutkainen. Purkuun. Kolmas versio on sopivan levyinen ja malli yksinkertainen (2o, 2n). Ei tarvitse purkaa.

Kaulaliina valmistunee tänä iltana, mutta alla jo kuva keskeneräisestä työstä. En halunnut jättää kuvaamista iltaan, näin syksyisen hämäränä sunnuntaina päivänvalon aikanakin oli tarpeeksi hankaluuksia saada värit näyttämään edes jotakuinkin oikeilta.

Malli: perus

Lanka: Naturwolle (100 % käsinkehrättyä villaa)

Puikot: 6



Naturwolle -lanka ei ole 'tasapaksua'. Ohuiden ja paksujen kohtien vaihtelu tekee pinnasta elävän. Kuutosen puikolla tulee tiivistä neulosta. Kovakin pakkanen taitaa jäädä kaulaliinalle kakkoseksi.



Alkuviikosta valmistui myös lapaspari. Koska ne lienevät vielä postipojan huomassa, laitan kuvat tulemaan vasta muutaman päivän kuluttua.

Lahjoja ja lankoja

Postilaatikosta löytyi pehmeä kirjekuori, jonka sisältö näkyy tästä:

Kuva ei tee lapasille oikeutta, mutta antaa sentään jonkinlaista osviittaa. Kyseessä ovat Eevan huovuttamat vaaleanpunaiset lapasvaihdon lapaset. Ovat oikein lämpimän oloiset, joten käyttöä tulee varmasti - näissä eivät sormet palellu ihan helposti, vaikka joutuisin pitempäänkin odottelemaan, että Juniori suostuu lähtemään pakkasesta sisälle. Kiitos Eevalle paketista!

Alla toinen lahja, tuliaisia Helsingistä. Kyseessä on Vihreän Vyyhdin Naturwolle -lanka, käsinkehrättyä villalankaa siis. Koskapa langan pitäisi olla kutittamatonta, olen suunnitellut muuttavani ruskeansävyisen vyyhdin jossakin vaiheessa kauluriksi. Punaisesta tulee jotakin itselleni. Pientä ja punaista on tällä hetkellä puikoillakin, mutta siitä tarkemmin, kunhan on jotakin valmista.