Ompeluksia lahjaksi ja itselle

Ompeluksia on viime aikoina tullut tehtyä enemmänkin, mutta valtaosa on jäänyt kuvaamatta. Muutama sentään on tullut kameralla tallennettua.

Kevätauringon paistaessa synttäreitään viettänyt kummityttö sai lahjaksi aurinkoisen oranssin paidan, johon laitoin koristeeksi mustat napit. Samoin pääntien kanttaus ja pitkät resorit ovat mustat, mikä mielestäni korostaa mukavasti oranssia väriä. Olen pitkän aikaa tehnyt lasten paidat raglanhihaisina, joten nyt halusin kokeilla kaavaa, jossa on istutetut hihat. Täytyy testata tätä samaa kaavaa omille lapsillekin.

Kaava: Ottobre, Raide

Itselleni tein omenakankaasta tunikan samalla kaavalla, jolla tein syksyllä itselleni yksivärisen harmaan tunikan. Muokkasin hieman kaavaa viime kerrasta suurentamalla pääntietä ja kaventamalla hieman tunikan alaosaa. Lopputulokseen olen tyytyväinen, mutta aion vielä muokata kaavaa niin, että saan tehtyä muokatulla kaavalla myös lyhyemmän tunikan.

Kaava: Ottobre 5/2012, Timeless and Cozy

Palanen aurinkoa

Marraskuu ja toinen toistaan seuraavat harmaat päivät.Huoh... Onneksi ripeä Itellan mies oli sadesäistä välittämättä nakannut SmartPost-laatikkoon kangasta, joka tuo mieleen auringon ja appelsiinit.

Lapset tarvitsisivat sisähousuja ja muutaman peruspaidan, mutta minä... no, otin aurinkokankaan käsittelyyn ja tein itselleni takin.

Eurokankaasta ei löytynyt ainokaistakaan oranssia vetoketjua, joten nappasin mukaani punaisen. Pidempihän se olisi saanut olla, mutta menköön näin. Ja vaikka olen jostakin saanut päähäni, ettei lyhyt nainen saa käyttää pitkiä yläosia, niin sellaisempa juuri tein. Saatan olla niin hurja, että teen vielä toisenkin, niin omalta tämä vaate tuntuu. Seurakseen takki huutelee farkkulegginssejä, jotka jo kankaana majailevat jossakin vaatekomeron kätköissä. Hitunen aikaa ja valoa sekä vähemmän flunssaa, kiitos, niin jospa nekin joskus valmistuisivat.

Kaava: Ottobre 5/2012 
Kangas: oranssi joustofrotee

Harmaata, harmaata

Viimeisimmässä Ottobre Womanissa (5/2012) oli useampiakin mieleenkiintoisia kaavoja. Aikaisemmin syksyllä hankkimani harmaa trikoo huuteli haluavansa pallohelmaiseksi mekoksi, joten ilman suurempaa pohdintaa otin tämän kaavan ensimmäiseksi käsittelyyn.

Kuva ei oikein kerro totuutta mekosta, kuvaaja kun meni ottamaan pikaotoksen yläviistosta (hyvä hovikuvaaja on edelleen haussa). Helma on selvästi pallomainen, vaikka se ei tässä kuvassa oikein siltä näytäkään. Värinsä ansiosta mekko on helppo yhdistellä erilaisten asusteiden ja neuletakkien kanssa. Tässä kaverina ovat valkoinen huivi ja sähkönsiniset sukkahousut. Varsin toimistokelpoinen yhdistelmä tuli myös, kun yhdistin vaatteeseen mustat sukkahousut ja vaaleanpunaisen neuletakin.

Kaavaa muokkasin hihojen osalta leveämmäksi, vaikka järin leveät eivät hihat siltikään ole. Kaula-aukkoa pienensin hieman, vähempikin pienentäminen olisi riittänyt. Helman rypytin ohjeen mukaan framilonilla ja kanttasin. Seuraavaan versioon taidan tehdä laiskan naisen version: perinteisen kuminauhakujan.

Kaava: Ottobre 5/2012
Kangas: trikoo

Peruskauraa

Viime keväänä aioin ja aioin - ja aikomiseksi jäi. Trikoopipojen ompeleminen lapsille siis. Tänä syksynä sain itseäni niskasta kiinni ja hyvä niin: yhden lakin ompelemiseen ei saa hirveän paljon aikaa tuhrattua vaikka kuinka yrittäisi - ja lempeinä syyspäivinä trikoolakki on juuri sopivan lämmin.

Keskimmäisen pipo pari kesää sitten ommellun t-paidan jämistä.

Nuorimmaisen ylipitkä pipo joustofroteesta. Liikkuvan pojan kuvaaminen kännykkäkameralla on hieman... no joo.

Kuopus sai myös liikennemerkkitrikoosta ommellu paidan. Kaavana Ottobren Villi Viikinki, varsin passeli raglanhihaisen paidan kaava. Poika on erityisen innostunut puserosta löytyvästä bussipysäkin kuvasta.

Kesämekko ja mobiilibloggauskokeilu

 

Käväisin pikaisesti heinäkuun alussa ompelulaneilla. Kotiinviemisinä oli viittä vaille valmis pellavamekko. Tarkoitus oli tehdä testimekko, mutta kolttu onkin päässyt kovaan käyttöön. Kuvassa mekko on hitusen ryppyinen kuten pellavan kuuluu ollakin ;)

Kangas verhopellavaa Ikeasta ja kaava Sk: sta.

Ja sitten jännityksellä odottamaan miltä puhelimella tehty blogikirjoitus näyttää...

Edit: lisätty kuva myös pystyasennossa :) Mysteeriksi jäi, miksi kännykällä lisätty kuva on vaa'assa. Lisäsin myös kuvan kaulassa olevasta korusta, jonka tein alkukesästä.

Mukava maanantai

Tästä kankaasta piti tulla jakku, vaan eipä tullutkaan. Kun levitin kankaan pöydälle leikkaamista varten, se alkoikin tuntua hamekankaalta. Siispä suunnitelmiin muutos ja vanha tuttu a-linjaisen hameen kaava esille. Saksimista, ompelua kolmessa-neljässä erässä lasten nukkuessa ja siinähän se, tämänhetkinen suosikkihameeni.

Vaikka oli maanantai, vesisadetta ja tylsähkö työpäivä, niin ei harmittanut yhtään. Sen verran mukavalta tuntui pitkästä aikaa laittaa päälle itse väkerretty hame, vaikka näin simppeliä mallia olikin.

Kaava:SK

Kangas: Marimekon Tantsu (joka passaa mielestäni vaatteeksi, pöytäliinaksi ja vaikka miksi!)

Jakku

Palasin helmikuun lopussa työelämään, mikä aiheutti voimakkaan tarpeen päivittää vaatekaappia. Käsityölehdestä silmiini osui jakku, jonka tekeminen vaikutti nopealta ja helpolta -  ja sitä se olikin. Marimekon alennuksesta ostettu Muija sai tämän muodon:

Kaava: SK 3/2012
Kangas: Marimekko

(Voi ei. Kenen tuo maha on? Mistä se on siihen tullut ja miten se lähtisi pois?)

Olen yhdistänyt jakkua mekkojen lisäksi myös farkkuhameen ja farkkujen kanssa. Toimii hyvin. Toimii niin hyvin, että tein uuden reissun kangaskauppaan. Toinen pala vähän keväisempää Marimekkoa odottaa leikkaamista ja ompelua.

(Eikä maha näytä noin pahalta farkkuhameessa. Tai no. Ehkä pitäsi vihdoinkin aloittaa kuntoilu.)