lauantai 25. elokuuta 2007

Oli ja meni

Ensimmäinen tilauslapanen valmistui muutama päivä sitten. Eilen tarkastelin tuotostani kriittisesti ja annoin tuomion: purkuun. Lapasen kohtalo ei tullut yllätyksenä. Aavistelin neuloessani, että näinhän tässä käy, mutta itsepäisesti väkersin viimeiseen silmukkaan asti. Lopputulos näyttää liian nopeasti kasvaneelta teinipojalta: olemus on hontelo ja heiveröinen. Käsineen sielunmaisema vaatii toisenlaisen peukalon ja kavennukset kuin mitä tulin tähän ensimmäiseen versioon tehneeksi. Lapasen kämmenselän puolelle testailin palmikkokuviota, joka onnistui hyvin. Sama kuvio tulee siis kakkosversioonkin. Samoin rannekeosa säästyy - siinä lieneekin hankala tehdä suurempia virheitä ;) Huomenna siis purkamaan ja uudella innolla neulomaan.


Eilen laitoin myös puikoille jotakin turkoosia. Toiveissa on, että siitä valmistuisi neuletakki, jonka kuvan näin ensimmäistä kertaa Tikkunuottasilla -blogissa (Narnia -takki). Myöhemmin olen nähnyt saman neuleen muuallakin. Joka tapauksessa, tuon ensimmäisen näkemäni kuvan perusteella tykästyin malliin sen verran, että metsästin ohjeen esille. Langan valinta oli helppo, löytäminen ei. Juniori sai vast'ikään lahjaksi lapaset, jotka oli tehty silmääni miellyttävästä turkoosista Seitsemästä Veljeksestä (Moniraita). Lapaset nähtyäni tiesin, että tämä on juuri se ainoa oikea väri neuletakkikokeilua varten. Lankojen löytäminen olikin sitten hankalampaa. Väri lienee viime keväältä tai joltakin muulta aikaisemmalta ajankohdalta. Markettien hyllyistä sitä ei enää löytynyt. Halpakaupassa onnisti: lankahyllyn päällä lojui pussillinen turkoosia ihanuutta, joten hamstrasin sitä tarvittavat grammamäärät - ja vähän ylikin...

2 kommenttia:

Marja Kyy kirjoitti...

Oi, ilo kuulla että tekeleeni on inspiroinut sinut villatakkeilemaan! Se puikkopolkkamaailmassa taitaakin olla parasta; innoituksen ja mallien jakaminen.

Pilttuullasi on hauska nimi. Toivottavasti käsityöhely ei ihan karkaa lapasesta - tai saa se vähän karatakin. Oikeastaan paljonkin. :) Joka tapauksessa: tervetuloa polkkaamaan! Keveitä askeleita, somia silmukoita.

Sanni kirjoitti...

Kiitokset innostamisesta! Käväisin muuten juuri blogissasi raitasukkia katsomassa. Hienoilta näyttivät.

Neuletakki etenee ja aikanaan valmistuukin. Valmista tulisi joutuisammin, jos neulepuuhiin olisi enemmän aikaa käytettävänä - mutta hyvä että edes joukunen öinen hetki silloin tällöin :)